Pankki ja media ovat ystäviäsi!

Pankkina tai maatalousyrittäjänä olemisessa on se hyvä puoli, että näitä kansakunnan tukijalkoja hoidetaan yhdessä. Jos menee hirmu huonosti, tulee tukiaisia, jos menee hirmu hyvin, menee hirmu hyvin. Jos menee keskinkertaisesti, se on voi voi.

Lopulta on herätty aiheellisesti uutisoimaan enemmän pankkien korkomarginaalien nostosta, kun pankkien ahneus (?), pokka (?), ego (?) on taas kasvanut niin suureksi, että tolkku on kadonnut. Lainojen kokonaiskorko on muuttunut korkeammaksi kuin tyypillisissä vanhemmissa lainoissa, markkinat eivät voi olla huomaamatta moista.

Jos pankit olisivat pitäytyneet siinä tilanteessa, missä vielä muutama hetki sitten, olisivat he saaneet silti kunnon katetta.

Pankithan moninkertaistivat mm. asuntolainojen marginaalin, kyeten silti markkinoimaan ja myymään esim. asunnonvaihtajille "edullisempaa lainaa" kuin useissa vanhoissa lainoissa, vaikkapa viime vuonna tarkistetuille pitkille koroille perustuvissa.

Pankit laittoivat asunnonvaihtajan maksumieheksi katteensa tavoittelulle. Olihan ½ prosenttiyksikön marginaali pieni. Mutta sen moninkertaistaminen kerralla on melko härskiä.

Kun korot taas joskus nousevat, on puheenaiheena nyt lainaa ottaneiden asiakkaiden ylikorkeiden korkojen päivitteleminen. Viime päivinä revittiin otsikoita jopa siitä, että korkokattovakuutuksia maksaneet ovat kuulemma maksaneet turhasta?

Miksi vakuutuksia ylipäätään otetaan? Kaupallisella medialla ei ole moraalia mutta voisi sillä jokin tolkku olla - yhteiskuntarauhan häiritsemisessään..

Lex Nokia vs. journalismi

Kukaan ei ylläty, jos nykyisen median väitetään kilpailevan huomioarvosta ja korostavan julkaisemissaan jutuissa asiain shokeeraavia piirteitä. Monikaan ei ylläty, jos nykyisen median väitetään kilpailevan huomioarvosta ja vääristelevän asioiden oleellisuuksia. Moni yllättynee, jos asiat ovat kääntyneet päälaelleen uutisoinnoissa, erityisesti mutkikkaat asiat. Mitä Lex Nokia on - tiedätkö sinä?

Lex Nokiaksi kutsuttu lakiesitys on päätettävänä tänään eduskunnassa.

Uutta lakia viestinnän tietosuoja-aihe varmasti kaipaa, mutta onko tämä oikeanlainen tai onko tämä edes sellainen, jota asiasta päättävät tahot tai kansa luulevat sen olevan? Yrityksillä lienee oikeus toivoa "työvälineet ja työaika on työntekoa varten" -tyyppistä lähestymistä ja tällainen lakiesitys luo uudenlaista kulttuuria sen oikeuttamiseen.

Sitä mistä tässä esityksestä käytännössä on kyse, media ei tunnu välittävän tai ymmärtävän. Tänä aamuna tiivisti radio Voicen toimitus päivän uutisista keskustellessaan asian näin:

"tänään sitten päätetään eduskunnassa, saako pomo avata sähköpostisi"

Siitähän ei asiassa oleellisimmin ole kyse, vaan pikemminkin siitä, annetaanko yrityksille ja kaikille yhteisötilaajille oikeus luoda lähes minkälaisia tahansa seurantajärjestelyjä työntekijöiden käyttäytymistä "sähköisessä viestinnässä". Lakitekstissä puhutaan tunnistetiedoista - ei tietosisällöstä/sähköpostista itsestään.

Lakiteksti ei puhu siis rakkauskirjeistä tai liikesalaisuuksista - mutta yhteisö, joka alkaa lain tultua hyväksytyksi seurata kiellettyjen asioiden tekemistä analysoimalla tiedonsiirtologeja, voi luoda henkilökunnastaan tai käyttäjistään (?!) halutessaan täysin laillisesti sähköisen profiilin. Missä vietetään aikaa, mihin ladataan millaista aineistoa jne.

Tässä Lex Nokia FAQ on kuvattu asiaa monisanaisemmin EFFI:n (Electronic Frontier Finland) toimesta, silti kansantajuisesti, tässä pari otantaa heidän tekstistään:

"Lisäksi sähköisen liikenteen urkinta mahdollistaa tehokkaat automaattiset analyysimenetelmät, toisin kuin perinteisen kirjepostin tapauksessa. Näin organisaatio voi tarkkoja malleja siitä miten käyttäjät verkossa toimivat, vaikka viestien täsmällinen sisältö jäisikin lukematta."

"Vaikka yritys ja yhteisötilaaja hallinnoi viestintäjärjestelmiään samalla tavalla kuin kiinteistöään ja huonetilojaan, antaa uusi laki mahdollisuuden puuttua käyttäjän yksityisyyteen. Kulunvalvonnan laajentaminen vastaavalla tavalla voisi tarkoittaa jo ministeritasollakin mainostettua riisuutumista turvatarkastuksissa. Yksityisen viestinnän tietoihin ei edes poliisilla ole pääsyä ilman yhteisötilaajan suostumusta tai tuomioistuimen päätöstä, kun taas organisaatioille se halutaan sallia ilmoitusluontoisella toimenpiteellä."

"Hallituksen esityksellä on haluttu lisätä yhteisötilaajien valvontakeinoja laajentamalla tunnistamistietojen seurantamahdollisuuksia. Nämä tavoitteet jäävät toteutumatta vaikka lakiehdotus hyväksyttäisiin, sillä tunnistetiedot ovat täysin tehoton keino yrityssalaisuuksien vuotamisen estämiseksi. Lain hyväksyminen johtaisi siis vain perusoikeuksien heikkenemiseen."

Summa summarum:

1) Toisin kuin uutisointi tai kadunmies tahtoo asian ymmärtää, kukaan ei antaisi uudella lailla lupaa huolettomasti lukea sähköpostin sisältöä. "Työvälineet ja -aika työhön" -asenteella sen ei taasen pitäisikään olla iso juttu, olisi jo aika oppia lähettämään yksityisviestit gmaililla, yahoolla, hotmaililla tai luukulla jne?

2) Toisin kuin uutisointi tai kadunmies tahtoo asian ymmärtää, uudella lailla työntekijä tai muu yhteisöllisen sähköisen liikenteen käyttäjä joutuu luopumaan sähköisessä käyttäytymisessään yksityisyydensuojastaan, jos työnantaja niin haluaa, ja alkaa ylläpitää tarkkaa seurantaa ja henkilöprofilointia

3) Toisin kuin uutisointi tai kadunmies tahtoo asian ymmärtää, yrityssalaisuuksien paljastuminen tai suojaaminen eivät saa laista oleellista parannusta mutta yksityisyydensuoja saa oleellisen heikennyksen "lain turvalla".

outo ja lihava - vai ihan väärässä ajassa?

Iltalehmä seurasi toisella korvalla evoluutio-ohjelmaa ylen ykköseltä. Laktoosin/maidon nauttimista on tutkittu ja aikuisilla ihmisillä sen sietäminen on ollut yleisintä maailman karjankasvatusalueilla ja uskotaan sen olleen evolutiivisesti merkittävä piirre selviytymisessä.

Kun ravinto on ollut vähissä, on voinut pitkällä aikavälillä sillä ollut merkitystä, että maitoa on voinut käyttää ravinnonlähteenä, vahvuus karuissa olosuhteissa. Yksi vahvuus muiden joukossa. Kansassammehan on muitakin yleisiä piirteitä, jotka tuntuvat kummallisilta ja hyödyttömiltä nykyaikana.

Usealla suomalaisella on nykyaikana herkkujen yltäkyllyydessä ristinään herkkä lihominen, säästäväinen energiatalous. Sehän on yhtä lailla merkittävä tekijä raskaissa olosuhteissa, kylmässä ja karussa maailmassa. Selviytymisen voimaa.

Tänä päivänä pidetään laktoosin sietämistä kummallisuutena ja lihomisherkkyyttä heikkoutena.

Kadonneen aarteen metsästäjät - johtajuus, tule takaisin!

Miten me tähän tultiin, fundamentalismi ja ehdottomuus nostaa päätään päivittäisessä keskustelussa? Ehkä yhteiskunnassamme ollaan lopulta tilassa, että olemme kulkeneet suvaitsevaisuuden kasvun tiellä niin suureen hyssyttelyyn - munattomuuteen ja johtajuuden katoamiseen? - että JÖÖ on tekemässä tuloaan takaisin.

Tämä tapa, jolla niitä haikaillaan, on yhtä kaikki surullinen. Eihän se ole "hyvän asian kohtuullinen palaaminen" vaan ihan median arkipäivää, puhua ja puhututtaa siitä mikä kohahduttaa. Journalismin henkilökohtaistuminen mausteenaan. Kansa taisteli - Timo T.A. Mikkosen perheen puolesta ja vastaan!

Tiivistetään siis yhteiskunnan kipu ja kadonneen johtajuuden tarve sumuverhoiseen ja symboliseen (arvo)keskusteluun "päiväkoti vs kotihoito", ikään kuin jompi kumpi olisi oikea ja toinen väärä, hyvä ja huono? Media nauttii paitsi sokeeraamisesta, erityisesti asioiden kärjistämisestä ja henkilöinnistä.

Ja kuten kaikki tunneperäiset uskon asiat, tässäkin on yhden asian fundamentalisteja molemmilla puolilla. Tilannekohtaisuus lienee silti ainoa toimiva malli, erilaisissa tilanteissa ja erilaisten ihmisten kesken. Mitä muuta ohjetta me olemme oikeasti tarvinneet Sokrateen jälkeen? "Ei ole myrkyllisiä asioita, on vain kohtuus".

Iltalehmäkin toivoisi vahvan johtajuuden palaavan - mutta vain kohtuuden kyydissä.

Tänään on taas Mikkosen perhettä tarjolla, Perho tuli taloon -ohjelmassa.

Herra Sanoma, myy minulle sunnuntai-tabloid!

Suomen suurimman ja kauneimman Printtimedian - Helsingin Sanomat ja Sanoma Oyj - uudistuksia näyttäisi oleellisimmin olleen satunnaisen matkailijan silmiin viime vuosina uudet tilauspaketoinnit sekä ilmaisjakelujen muodossa missio "Sanoma joka kotiin"?

Mitä uudistuksia sinä kaipaisit heiltä, printtimediaan tai Hesariin?

Tällä kertaa iltalehmä ei kritisoi suurta ja mahtavaa, vaan esittää rakentavan ehdotuksen tarjonnan monipuolistamiseksi. Miksi? Siksi, että sunnuntaina olisi niin hienoa selata junassa, rannalla, lentokoneessa tai muussa tuulen taikka tilanahtauden armoilla Hesaria?

Toiveeni siis olisi saada Hesarista asiajournalismia, hyvänmakuista viihdettä, kulttuuria ja uutisia sisältävä, helposti selattava monoliittinen - ei istuinseuraa terrorisoivia tai tuuleen pakenevia lakanoita sisältävä - sunnuntaijulkaisu. Yhtä laadukas kuin maan mainio Kuukautisliite, yhtä helppo ja raikas kuin NYT-liite, yhtä tuore kuin normaali sunnuntai-Hesari - Paperinkeräys Oy:n unelma.

Mainoksista voisi vähän tinkiä..

Jos tuollaisen saisin, palaisin HS:n lukijaksi.
Voi olla mahdoton ja turha asia haluttavaksi, haasteina ainakin sen suhde normi-Hesariin, NYT-liitteeseen ja vkl-Ilta-Sanomiin.

MOT ja siloiteltu sosiaaliporno - Troijan hevonen

Hätkähdytä, kohahduta ja sokeeraa!

Siitä on pitkälti kyse aikamme huomiotaloudessa. Syyttömistä viis.

Dokumentit ja asiaohjelmat ovat lanseeranneet lähes huomaamattamme mediaan tavan piilottaa tirkistelyä ja kauhistelua asialliseen pakettiin. Siistin retoriikan omaavassa asiaohjelmassa voidaan tehdä huolimatonta taustatyötä tai ylittää (vai alittaa?) hyvän maun tahi journalistiikan rajat taikka rikkoa jopa lakeja. Katsojalle on mahdollista syöttää rötösten paljastamisen varjolla tabloidimoraalia.

Sananvapaus on uutisoinnin yksityistävälle "human interest" -juorumedialle tärkeämpää kuin yksityisyyden suoja:

"Tuomio yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä tuli miehelle ja toimittajalle sekä tämän esimiehelle. Sakkojen lisäksi he joutuvat maksamaan pojille sekä heidän äidilleen korvauksia henkisestä kärsimyksestä kullekin 5 000 euroa." Lähde: HS.

Toimitus oli haastatellut omalla nimellään ja kasvoillaan esiintynyttä insestistä tuomittua miestä. Korkein oikeus oli tuominnut heidät siitä syystä, että uhrit ovat ohjelman myötä olleet myös tunnistettavissa.

Tähän saakka ollaan tultu. Korkeimman oikeuden tuomion eroavaisuus olisi ennakkotapausten ja oikeuden soveltamisen osalta ymmärrettävää mutta ihan tavalliselle maallikko-iltalehmälle on melko käsittämätöntä, että tällainen tapaus on mennyt hovioikeudesta läpi tuomiotta?

Lasten ja hyväksikäytettyjen etu on asetettava tässäkin tapauksessa tuomitun edun edelle.
MOT.

Kuollut mies ei palttoota kaipaa

Eikä ajokorttia. Pitkän ilmaston ja kylmien välimatkojen maassa on tavallista puolustaa ikäihmisten ajokortteja. Nostamatta suurtakaan sensaatiota siitä, että kuollut mies ajoi jalankulkijaa päin autolla Lohjalla, voi tilastojen valossa ihan vakavasti kysyä, mikä on tärkeätä. Puutarhanhoito?

Kyllä, testosteroniteinikaahari on usein vaaraksi itselleen ja ympäristölleen, mutta niin on hauras vanhuskin. Häneltä jää eittämättä kauppamatkat tekemättä ja pakollinen muutto palveluiden äärelle nopeutuu, jos ajokortin ottaa pois.

Silti, edes ajoneuvon käsittelykoe voisi olla paikallaan ikäihmisillä ajokorttia uusittaessa.